Kirjoittajat: Heidi Anderson, FT, työskentelee genetiikan ja eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen parissa, ja Niina Saarinen, Meidän Eläinsäätiön perustaja. Valokuva: Marko Mäkinen.
Meidän Eläinsäätiön tuore kysely osoittaa, että eläinlääkäripalveluiden kustannuksiin liittyvät haasteet koskettavat tavalla tai toisella lähes kaikkia lemmikinomistajia, mutta niiden vaikutukset vaihtelevat suuresti. Valtaosalle vastaajista haasteet merkitsevät henkistä kuormitusta. Osalla ne vaikeuttavat lemmikin tarvitseman hoidon toteutumista ja joillakin johtavat jopa lemmikin lopettamiseen. Haasteet koettelevat useammin tiukassa taloustilanteessa olevia.
Meidän Eläinsäätiön kesällä 2026 toteuttamassa kyselyssä selvitettiin, miten eläinlääkärikuluihin liittyvät haasteet näkyvät lemmikinomistajien arjessa ja eläinten hoidossa. Lisäksi kartoitettiin lemmikinomistajien kiinnostusta osallistua yhteiskunnalliseen työhön eläinten hyväksi.
Kyselyyn vastasi 1 429 lemmikinomistajaa. Valtaosalla vastaajista oli koira ja yli kolmanneksella kissa. Vastaajajoukko edusti kattavasti erilaisia taloudellisia tilanteita. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ja vastaukset perustuivat lemmikinomistajien omiin kokemuksiin ja arvioihin.
Valtaosa lemmikinomistajista kokee henkistä kuormitusta
Kyselyn tulosten perusteella eläinlääkärikuluihin liittyvien haasteiden yleisin vaikutus oli lemmikinomistajien henkinen kuormitus. Noin kolme neljästä (77 %) vastaajasta oli kokenut henkistä kuormitusta oman lemmikkinsä tilanteesta ainakin ajoittain ja lähes joka kolmas (31 %) melko usein tai usein.
Tulokset kertoivat myös muiden lemmikkien ja heidän omistajiensa tilanteesta koetusta huolesta. Vastaajista 85 % oli kokenut ainakin ajoittain henkistä kuormitusta muiden lemmikkien tilanteesta ja hieman useampi (86 %) muiden lemmikinomistajien tilanteesta. Huolta koettiin muista myös silloin, kun oma taloudellinen tilanne oli hyvä.
Kustannushaasteet vaikuttavat lemmikin hoitoon monin tavoin
Lemmikin hoidossa kustannushaasteet näkyivät yleisimmin eläinlääkärikäynnin lykkäämisenä. Noin kuusi kymmenestä (61 %) vastaajasta oli lykännyt käyntiä kustannussyistä ainakin ajoittain.
Haasteet vaikuttivat myös hoidon toteutumiseen vastaanotolla ja kotona. Reilu neljännes (28 %) kertoi eläinlääkärin mukauttaneen lemmikin hoitosuunnitelmaa omistajan maksukyvyn mukaan ainakin ajoittain. Lähes joka viidennellä (18 %) suositeltu kotihoito, esimerkiksi lääkitys tai ruokavalio, oli jäänyt kustannussyistä toteutumatta ainakin ajoittain.
Joka kahdeksas on harkinnut lemmikin lopettamista kustannussyistä
Neljännes vastaajista oli harkinnut lemmikistä luopumista tai lemmikin lopettamista tai päätynyt jompaankumpaan hoidon kustannuksiin liittyvien haasteiden vuoksi. Luopumista oli harkinnut joka kymmenes (10 %) ja lopettamista noin joka kahdeksas (13 %). Lemmikistä luopumiseen oli päätynyt yksi prosentti ja lemmikin lopettamiseen kahdeksan prosenttia vastaajista.
Toistuvat kustannushaasteet koettelevat tiukassa taloustilanteessa olevia
Omistajan taloudellinen tilanne oli yhteydessä haasteiden yleisyyteen. Haasteita kohtasivat melko usein tai usein etenkin ne, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa erittäin tiukaksi.
Erittäin tiukassa taloustilanteessa olevista lähes neljä kymmenestä (39 %) oli lykännyt eläinlääkärikäyntiä kustannussyistä melko usein tai usein. Hyvässä taloustilanteessa olevista näin oli tehnyt vain yksi sadasta (1 %).
Erittäin tiukassa taloustilanteessa olevista joka viidennellä (20 %) lemmikin hoitosuunnitelmaa oli mukautettu maksukyvyn mukaan melko usein tai usein, ja yli kymmenennellä (12 %) suositeltu kotihoito oli jäänyt toteutumatta yhtä usein. Näin ei ollut käynyt kenellekään hyvässä taloustilanteessa olevista.
Erot näkyivät myös lemmikistä luopumisessa ja lopettamisessa. Erittäin tiukassa taloustilanteessa olevista 27 prosenttia oli harkinnut lemmikistä luopumista ja 22 prosenttia lemmikin lopettamista hoidon kustannushaasteiden vuoksi. Hyvässä taloustilanteessa luopumista ei ollut harkinnut kukaan ja lopettamista neljä prosenttia. Lemmikin lopettamiseen oli päätynyt erittäin tiukassa taloustilanteessa olevista 16 prosenttia ja hyvässä taloustilanteessa olevista prosentti.
Myös oman lemmikin tilanteesta koettu henkinen kuormitus oli selvästi yhteydessä omistajan taloudelliseen tilanteeseen. Erittäin tiukassa taloustilanteessa olevista 65 prosenttia koki melko usein tai usein henkistä kuormitusta oman lemmikkinsä tilanteesta, hyvässä taloustilanteessa olevista vain kuusi prosenttia.
Eläinten auttaminen kiinnostaa valtaosaa lemmikinomistajista
Neljä viidestä vastaajasta (80 %) oli kiinnostunut osallistumaan yhteiskunnalliseen työhön eläinten hyväksi ainakin yhdellä kyselyssä esitetyllä tavalla.
Yli puolet vastaajista oli kiinnostunut tiedon levittämisestä (56 %) tai vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (54 %). Lähes joka viides oli kiinnostunut tukemaan toimintaa taloudellisesti (19 %) tai tarjoamaan omaa ammatti- tai erityisosaamistaan (18 %).
Yhteenveto
Kyselyn tulokset osoittavat, että eläinlääkärikuluihin liittyvät haasteet ovat lemmikinomistajien keskuudessa laajasti tunnistettu ilmiö, joka on koskettanut lähes kaikkia vastaajia tavalla tai toisella.
Tulokset laajentavat kuvaa ilmiön vaikutuksista lemmikkien hoitoon ja heidän omistajiensa elämään. Kustannushaasteet vaikuttavat paitsi hoidon oikea-aikaisuuteen myös sen toteutumiseen vastaanotolla ja kotona. Lisäksi ne aiheuttavat henkistä kuormitusta valtaosalle lemmikinomistajista.
Omistajan taloudellinen tilanne oli selkeästi yhteydessä vaikutusten yleisyyteen. Kohtalaisessa tai hyvässä taloustilanteessa vaikutukset jäivät pääosin ajoittaisiksi, kun taas tiukemmassa tilanteessa hoitoon pääsyn ja hoidon toteutumisen haasteita sekä henkistä kuormitusta koettiin useammin toistuvasti. Myös lemmikistä luopumista tai lopettamista harkittiin useammin, ja näihin ratkaisuihin päädyttiin useammin.
Huoli muiden lemmikkien ja heidän omistajiensa tilanteesta yhdisti vastaajia taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Samalla tulokset osoittavat, että lemmikinomistajilla on laajaa kiinnostusta osallistua eläinten auttamiseen erityisesti tiedon jakamisen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.
Kokonaisuutena havainnot tuovat esiin eläinlääkinnän saavutettavuuteen liittyvää eriarvoisuutta ja korostavat tarvetta kehittää käytännön ratkaisuja etenkin taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lemmikinomistajien tukemiseksi.
TIETOA KYSELYSTÄ
Miten kysely toteutettiin?
Anonyymi kysely toteutettiin 9.–29.6.2026 verkossa sekä paperilomakkeilla Kallio Dog Party -tapahtumassa Helsingissä. Kyselystä viestittiin Meidän Eläinsäätiön verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Ketkä vastasivat?
1 429 lemmikinomistajaa.
Vastaajien lemmikkilajit:
koira 81 %, kissa 39 % ja muu lemmikki 13 %. Samalla vastaajalla saattoi olla useita lemmikkilajeja.
Vastaajien arvio omasta taloudellisesta tilanteestaan viime vuosina:
erittäin tiukka 16 %, melko tiukka 28 %, kohtalainen 31 %, melko hyvä 19 % ja hyvä 7 %.
Miten tuloksia luetaan?
Ilmaus ”ainakin ajoittain” sisältää vastaukset ajoittain, melko usein ja usein. Ilmaus ”melko usein tai usein” kattaa kaksi jälkimmäistä.
Kuka kyselyn toteutti?
Meidän Eläinsäätiö on voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää eläinten ja heidän ihmistensä hyvinvointia sekä eläinlääkäripalveluiden saavutettavuutta Suomessa.
Kysely on osa säätiön laajempaa selvitystyötä eläinlääkäripalveluiden saavutettavuudesta. Viime vuonna aihetta tarkasteltiin eläinlääkintäalan ammattilaisten näkökulmasta.